Uupumuksesta puhutaan tällä hetkellä paljon, eikä syyttä. Arviolta 600 000 suomalaista kärsii vakavista jaksamisongelmista. Pitkään jatkunut uupumus voi johtaa masennukseen.
Työperäisen stressin on todettu jopa viisinkertaistavan riskiä sairastua masennukseen. Masennus puolestaan on suomalaisten johtava työkyvyttömyyden syy, ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt on yhä useammin nuorista ikäluokista. Tämä on huolestuttava suunta.
Kustannukset ja satsaukset ennaltaehkäisevään työterveyteen, hyvinvointiin ja johtamisen taitoihin saattavat hirvittää, ja totta puhuen, isoja ne kustannukset usein ovatkin. Mutta entäpä tekemättömän työn kustannukset? Vuosikatsauksen 2018 mukaan nämä kustannukset olivat keskimäärin 6,4 % vuotuisista palkkakustannuksista, 2 735 € per työntekijä. Kenellä tähän on varaa?
Ennaltaehkäisyssä avainkysymys liittyy työkyvyn johtamiseen, joka kuuluu jokaisen esimiesasemassa toimivan päivittäiseen työhön. Erittäin huonosti ja erittäin hyvin johdetun organisaation kustannuksissa voi olla eroa yli 10 prosenttia liikevaihdosta. Huonon esimiehen alaisilla saattaa olla jopa 60 prosenttia enemmän poissaoloja.
Hyvinvoinnin johtaminen ei automaattisesti siirry osaksi lähiesimiehen päivittäisjohtamista. Se vaatii koko organisaation tasolla strategista linjausta sekä konkreettisia hyvinvoinnin johtamisen tavoitteita, joita seurataan ja joista palkitaan. Hyvinvoinnin johtamisessa korostuvat osaamisen kehittäminen, vuorovaikutus, yhteiset pelisäännöt, osallistuminen, puuttuminen ja varhaisessa vaiheessa välittäminen. Onnistumista mitataan esimerkiksi sairauspoissaolojen vähenemisellä, pienempinä TyeL-maksuluokkina, pienentyneinä vakuutusmaksuina, henkilöstön tyytyväisyytenä, työnantajaan sitoutumisen asteena, pienentyneinä rekrytointikustannuksina, parempana asiakastyytyväisyytenä, alhaisempina työterveyshuollon sairaudenhoitokuluina, vallitsevana työnantajamielikuvana ja niin edelleen.
Hyvinvoinnin johtamisen satsaukset lisäävät koko yrityksen kapasiteettia. Yksilötasolla niin kutsutun hengitystilan laajuus riippuu kokonaisvaltaisesta elämäntilanteesta. Työnantaja voikin oikeutetusti kysyä oman velvollisuutensa ja oikeutensa rajaa tehdä ja puuttua. Pitäisi olla päivän selvää, että vastuu omasta hyvinvoinnista on viime lopussa jokaisella meistä itsellään. Erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen ja joustaminen työloissa, työaikajärjestelyissä, vapaissa, vastuissa ja rooleissa käytännössä näkemäni perusteella ovat kuitenkin juuri niitä seikkoja, joilla hyvinvointia lisätään ja ennaltaehkäistään uupumista. Asioita, joihin esimiestyössä tulisi panostaa huolella.
Tilanne on haastavin silloin, jos johtamisessa keskitytään kuvaannollisesti puristamaan kuivuvasta hedelmästä aina vain lisää mehua – ja ihmetellään, kun mitään ei enää heru. Ei tipan tippaa töihin eikä kotiin. Ihmisellä on vain yksi hyvinvointi: emme siis puhu työhyvinvoinnista tai muun elämän hyvinvoinnista. Sen tulee riittää vuorokaudessa noin 16 tuntia erilaisiin asioihin (kyllä – laskit oikein, 8 tuntia varataan unelle!) Mitä enemmän ikää tulee mittariin sitä useampiin rooleihin elämä meitä kuljettaa. Rooleihin jotka palkitsevat, mutta toisinaan myös paljoudessaan kuormittavat. Meistä voi tulla puolisoita, vanhempia, esimiehiä ja johtajia, vaativaa asiantuntijatyötä tekeviä, omaishoitajia, ikääntyneiden vanhempiemme asioista huolehtijoita…
Tuskin kukaan meistä myöskään selviää elämästään kriisittä. Vaativissa tilanteissa yksilön kapasiteettia kysytään toden teolla. Riittävä hengitystila auttaa jaksamaan ja ponnistelemaan eteenpäin. Hapen loppuminen puolestaan tulee nopeasti vastaan, jos taustalla on pitkään jatkunutta väsymystä, kuormitusta ja negatiivista stressiä. Itsensä johtamisella ja omilla elämän valinnoilla voi vaikuttaa pitkälle niihin tekijöihin, jotka joko syövät tai edistävät omaa palautumista, jaksamista ja tuotteliaisuutta sekä mahdollisuutta nauttia ja elää kokonaista elämää. Systemaattisella hyvinvoinnin johtamisella, varhaisella välittämisellä ja sitä kautta kapasiteetin varmistamisella voidaan puolestaan organisaatioissa tehdä paljon.
Millaisiin satsauksiin yrityksessäsi ollaan valmiita? Entä millaisiin satsauksiin sinä olet valmis?
Kirjoittaja: Katriina Karkulehto
Onnian perustaja, yrittäjä ja valmentaja. TkL (työpsykologia ja johtaminen), KM (aikuiskasvatustiede) sekä sertifioitu business coach, personal trainer ja psyykkinen valmentaja. Työura liikkeenjohdon konsulttina ja valmentajana, yritysjohtajana ja organisaatiotutkijana. Perhe-elämästä nauttiva äiti, aktiiviurheilija.
Onnian toiminta-ajatus pohjautuu yksilöiden kapasiteetin kasvattamiseen, ihmisten johtamiseen ja yhteistyön edistämiseen organisaatiossa. Pyrkimyksenä on näin parantaa yrityksen kilpailu- ja tuloksentekokykyä sekä ihmisten muutosvauhdissa pysymistä ilman, että tämä tapahtuu hyvinvoinnin kustannuksella. Valmennamme ihmisiä voimaan hyvin, pääsemään tavoitteisiinsa ja johtamaan tuloksellisesti itseään ja muita. Hyvinvoinnin johtamisen näemme strategisena kysymyksenä, osana tervettä liiketoiminnan kehittämistä.
| www.onniaservices.fi | www.facebook.com/onniaservices
Lähteet:
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018
TTL julkaisu: Johda tuottavasti – Opas työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi esimiestyön keinoin
YLE-uutiset 24.3.2018