Tämä blogikirjoitus pohjautuu aiemmin julkaistuun Onnian Hyvin johdettu -podcast-jakson keskusteluun, jossa vierailevana asiantuntijanamme oli toimitusjohtaja Ville Saksi Länsimetro Oy:sta.
”Projektin johtaminen on aina ainutlaatuista ja ihmisiä voi olla eri organisaatioista ja kulttuureista. Alku vaatii sitä, että sopeudutaan ja asiat lähtevät menemään oikeaan suuntaan. Kulttuurin rakentamisessa on monia vaiheita.”
Monet ovat tehneet Länsimetro-projektia todella kauan, osa yli kymmenen vuotta. Tilanne voi olla se, että esihenkilöt eivät ole itse töissä projektissa ja ihmiset eivät näe omaa esihenkilöään päivittäin tai edes viikoittain. Työtä tehdään projektiesihenkilöiden kanssa. Tällainen matriisimainen toiminta tuo haasteita siihen, että saadaan tehtyä yhteinen projekti.
Suurin ja tärkeä muutos menneisyydestä oli se, että Länsimetro-projektissa mentiin samaan toimistoon, puhuttiin big roomista. Jos tätä vaihetta ei olisi ollut ennen laajaa etätyövaihetta ja koronaa, niin tavattoman vaikeaa olisi ollut. Haasteita etätyöaikana on ollut silloin, kun uusi työntekijä aloittaa ja hänet tulee perehdyttää. Voi olla, ettei henkilö ole koskaan tavannut esihenkilöään tai työtovereitaan kasvokkain. Teamsin kautta kaikki asiat eivät aina välity riittävällä tavalla.
Hyvä puoli Länsimetron kaltaisen projektin johtamisessa on tavoitteen selkeys. Se on kaikilla sama. Kaikki tietävät, mikä aikataulu ja budjetti on ja mitä pitää saada aikaan. Työ, jota projektissa tehdään on yleisesti hyväksyttävää, se palvelee yhteiskuntaa ja sillä on kova odotusarvo. Sen elinkaari on todella pitkä – metron tapauksessa vähintään sata vuotta. Joka päivä nähdään, että työllä on aidosti merkitystä ja erityisesti tulevaisuudessa. Työtä on kiitollista tehdä, kun tavoite on kirkas ja konkreettinen.
Julkisessa hankkeessa työskentely
Ensimmäinen vaihe Länsimetro-projektissa oli henkilökunnalle tavattoman raskas median osalta. Kaikki tekivät kuitenkin varmasti vähintäänkin parhaansa. Siinä vaiheessa ei ole ollut varmasti kovin helppoa edes kertoa, missä on töissä. Jos mediasta tulee joka päivä ikäviä uutisia, on selvää, että se vaikuttaa meihin kaikkiin ja vie paljon energiaa. Silloin kun asiat ovat hyvin ja media kohtelee oikeudenmukaisesti, julkisessa hankkeessa työskenteyssä ei ole ongelmaa. Länsimetro-projektissa median lisäksi poliittinen paine on aika kova, koska siinä käytetään julkista rahaa. Isolla hankkeella halutaan tehdä aika ajoin myös politiikkaa, joka pitää ymmärtää. On tärkeää, että myös sisäisesti viestitään, miten asiat ovat ja mitä ollaan tekemässä. Projektia tekevät voivat olla aidon tiedon varassa, eikä tarvitse peilata median luomaan mielikuvaan.
Ennakointi ja varhainen puuttuminen
Johdon tehtävänä on tunnistaa kitkatekijät ja asiat, jotka kuormittavat työntekijöitä ja pyrkiä poistamaan niitä. Johto palvelee organisaatiota niin, ettei kuormitustekijöihin ehditä törmätä: nähdään jo ensi viikkoon, seuraavaan kuukauteen, vuoden päähän. Hyvin nopeasti tulee nostaa ”kissa pöydälle”. On tärkeää puhua asioista ennen kuin kipinä muuttuu liekiksi, tulipaloksi ja sitten onkin jo täysi katastrofi. Hyvin pienet tekijät tulee tunnistaa ja puuttua varhain.
Tilaajaorganisaatio Länsimetrossa koostuu pelkästään asiantuntijoista. Asiantuntijoiden kanssa työskentely vaatii sitä, että asioita taustoitetaan ja perustellaan. Nuoremmat haluavat huomattavasti enemmän vuorovaikutusta ja aikaa keskustella. Aina tämä ei ole ikäkysymys: ihmiset ja tiimit ovat erilaisia, joka täytyy tunnistaa ja sopeuttaa omaa johtamistyyliä. Yhtä tapaa johtaa ei ole. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa motivaatiotekijät. Erittäin motivoituneiden ja vähän motivoituneiden tiimien erot tavoitteiden saavuttamisessa voivat kasvaa suuriksi. Johtamisen näkökulmasta siihen vaikuttavat asiat tulisi tunnistaa ja tuoda ne arkiseen keskusteluun.
Länsimetro-projektissa mitataan ilmapiiriä vuosineljänneksittäin, joka kertoo nimenomaan suunnasta, mihin ollaan menossa sekä antaa mahdollisuuden tuoda avoimesti esiin mahdollisia haasteita. Hyvän fiiliksen myös aistii ja tuntee. Sen huomaa siitä, miten ihmiset käyttäytyvät ja puhuvat toisilleen. Jaksamiseen, hyvinvointiin ja motivaatioon vaikuttaa se, että kaikki tekevät omaa suoritustaan tiimeissä hyvällä ja oikealla tavalla ja hyvistä suorituksista annetaan tunnustusta. Sujuva työarki tuo hyvinvointia.
Johdon esimerkki hyvinvoinnissa
Johdon tulee itse toimia hyvinvoinnin johtamisessa esimerkkinä sekä huolehtia johtoryhmän ja johtajan omasta hyvinvoinnista. Itsestä huolehtiminen on vastuullista toimintaa. Johtajana toimiminen on vaikeaa, jos ei itse pidä omasta henkisestä ja fyysisestä kunnostaan riittävän hyvää huolta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin peruspilareihin liittyy liikunta, ihmissuhteet, ravinto, lepo, työ ja työkaverit. Jos jokin palanen puuttuu, niin tasapaino alkaa järkkymään ja tämä puolestaan vaikuttaa muihin. Toisaalta toisinpäin pilarien vahvistuessa vaikutus on positiivinen.
Elämän kokonaisuus on tärkeää. Nuorella iällä saattaa ”hurmaantua” johtamistehtävästä ja laiminlyödään muita asioita. Eläkkeellä sitten huomataan, että aika paljon on elämästä jäänyt kokematta. Johdon esimerkki tarttuu nopeasti, mutta näissäkin pitää olla tarkkana, ettei vaikkapa liiaksi korosteta tai ihannoida liikuntaa, sillä kaikkien ei pidä olla huippu-urheilijoita. Ihmisiä kiinnostaa erilaiset hyvinvoinnin asiat. On tärkeää, että työpaikalla puhutaan hyvinvoinnista ja sitä edistetään koko organisaatiossa erilaisin keinoin.
Tänä päivänä johtamisessa ei pärjää kädet nyrkissä ja hampaat irvessä. Ennen johtaminen oli enemmän ”management-by-perkele” -tyylistä, mutta se aika on taakse jäänyttä ja olemme siirtyneet enemmän osallistumisen, ymmärryksen ja keskustelun tilaan. Suurin muutos johtamisessa on se, että ennen riitti aseman tuomat valtuudet. Tänä päivänä sellainen johtaja ei ole kauan enää johtaja. Johtaminen on kehittymistä, oppimista, uteliaisuutta. Asioiden reflektointi muiden kanssa auttaa. Myös omaa tekemistä on reflektoitava ja omista virheistä voi oppia.
”Kaikista palkitsevinta johtamistyössä on huomata se, kun johdettavan potentiaali on puhjennut kukkaan, kehitys on jatkunut ja hän on menestynyt urallaan.” – Ville Saksi
Kirjoittaja: Katriina Karkulehto
Katriina on perehtynyt hyvinvoinnin, työssä jaksamisen, strategian toimeenpanon ja johtamisen välisiin yhteyksiin. Onnian perustaja, johdon coach ja valmentaja. TkL, KM. Yli 15 v. työura liikkeenjohdon konsulttina ja valmentajana, yritysjohtajana ja organisaatiotutkijana.
Kiinnostuitko Onnian palveluista: johtajuuden lujittamisesta, hyvinvoinnin ja muutoksen johtamisesta, oman kapasiteetin vahvistamisesta tai coachingista? Katso lisää www.onniaservices.fi ja ota yhteyttä