Mielen taidot urheilijan tukena – Miksi harjoittaa mielen taitoja ja mitä mielen taidoilla tarkoitetaan?
Urheilija kohtaa arjessaan jatkuvasti haasteita, joissa hän joutuu puntaroimaan tekemisiään tavoitellessaan uusia ennätyksiä ja kehitystä: Tehdäkö vielä yksi treenisuoritus, vaikka jo väsyttää? Syödäkö terveellinen ateria vai pikaruokaa? Miten päästä eteenpäin loukkaantumisesta, epäonnistuneesta treenistä tai penkin alle menneestä kilpailusta?
Entä miten ja mistä löytäisi sen flow-tilan treeneissä ja kisoissa, jossa kaikki palaset osuvat kohdalleen ja tekemisestä nauttii keskittyen, hyvällä energialla ja lopputuloksena on onnistunut suoritus?
Psyykkisestä valmennuksesta ja psyykkisten eli mielen taitojen merkityksestä puhutaan nykyään yhä enemmän. Mitä nämä psyykkiset taidot ovat ja mitä hyötyjä psyykkisellä valmennuksella voi olla urheilijalle?
Tässä tekstissä paneudutaan yhteen psyykkisen valmennuksen osa-alueeseen: tietoiseen läsnäoloon ja keskittymiseen sekä kerrotaan mitä psyykkinen valmennus on.
Psyykkinen valmennus auttaa toimimaan paremmin kohti tavoitetta.
Psyykkisillä taidoilla tai mielen taidoilla tarkoitetaan keinoja ja tapoja, joilla käsittelemme mieltämme, tunteitamme ja ajatuksiamme. Tunteisiin ja ajatuksiin voi reagoida monella tapaa ja oleellista onkin juuri se, miten reagoimme ja toimimme erilaisissa tilanteissa: hyväksymmekö tietyt asiat elämään kuuluviksi ja osaammeko omistautua tekemään itselle tärkeitä asioita, ympäristöstä ja häiriötekijöistä huolimatta. Tavoitteena on hyvää lopputulosta palveleva käyttäytyminen ja ajattelutapa sekä kehittymistä tai onnistumista estävän tekemisen ja ajattelun vähentäminen.
Psyykkiset taidot eli mielen taidot ovat opittavissa olevia keinoja suhtautua tavoitteisiin, tekemiseen, valintoihin ja pettymyksiin. Miten reagoimme asioihin, miten omistaudumme itselle tärkeiden asioiden tekemiseen. Kaikkea tätä voidaan harjoitella aivan niin kuin harjoitellaan lajitaitoja, kestävyyttä tai lihaskuntoa. Harjoituksia voi tehdä tavallisessa arjessa monilla pienillä keinoilla.
Yksi psyykkisen valmennuksen osa-alue on epäonnistumisten ja pettymyksen sietokyky. Miten urheilija toimii, kun esimerkiksi pelissä joku toinen tekee virheellisen suorituksen ja unelmien maalipaikka menee sivu suun: jäädäänkö paiskomaan välineitä ja kiroilemaan kaverille vai keskitytäänkö jo seuraavaan pelitilanteeseen antaen äskeisen tilanteen mennä ”toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos”.
Entä miten urheilija toimii silloin, kun treenit menevät huonosti tai treenikaudelle sattuu tavallista enemmän sairastumisia. Vaihtoehtoja on jälleen kaksi: jäädä manaamaan ja kiroilemaan tilannetta tai mennä eteenpäin ja keskittyä siihen, mitä voi itse tehdä jatkossa parantaakseen omia mahdollisuuksia urheilijana.
Pettymyksen sietokyvyn harjoittaminen
Käytännössä pettymyksen sietokyvyn harjoittelu lähtee siitä, että ensin kirkastetaan sitä, mikä urheilijalle on tärkeää, mikä hänen tavoitteensa on ja onko tuo tavoite hänen arvojensa mukainen. Arvojen mukainen tavoite tarkoittaa sitä, että ihminen itse aidosti haluaa mennä kohti tätä asiaa ja haluaa arkeensa lisää juuri tätä asiaa. Esimerkiksi urheilija pitää aidosti lajistaan ja haluaa kehittyä siinä, itseään varten. Ei-arvojen mukainen tavoite on jonkun toisen sanelema tai ulkoisista tekijöistä tuleva tavoite.
Kun tavoite on kirkas ja urheilijalle tärkeä, sen jälkeen voidaan miettiä, millaiset asiat vievät kohti tavoitetta. Mistä asioista koostuu tilanne, jossa ollaan päästy tavoitteeseen, mitä sen saavuttaminen vaatii? Mitä tekoja tämä vaatii minulta tänään, huomenna tai ensi viikolla? Kirkastetaan siis asioita, jotka vievät eteenpäin ja lisätään niiden tekemistä arjessa.
Harjoituksessa tai kisasuorituksessa tilanteet etenevät yleensä nopeasti. Tällöin keskittyminen ja läsnäolo tilanteessa ovat erittäin tärkeitä. Jos pelissä tai kilpailussa mietitään eilisiä kotimurheita tai tulevaisuuden menestystä, kärsii keskittyminen ja sitä myötä suoritus. Nopeat tilanteet menevät ohi. Jos jäädään murehtimaan sitä mitä juuri tapahtui, menevät myös seuraavat tilanteet ohi.
Keskittymisen ja läsnäolotaitojen harjoittelu on yksi tärkeä osa urheilijan valmistautumista. Tietoisuusharjoittelun myötä opitaan ymmärtämään, että mielessämme tulee ja menee ajatuksia ja erilaisia tunnetilojakin. Meidän ei kuitenkaan tarvitse toimia näiden tunteiden vallassa tai takertua ajatuksiin. Emme ole yhtä kuin tunteemme tai ajatukset, vaan voimme itse valita, miten toimimme kussakin tilanteessa. Näin tiukassa kilpailutilanteessa osaamme päästää irti mieleen tulevista ajatuksista ja tunteista nopeasti ja siirtyä hetkessä eteenpäin.
Urheilijalle on oleellista ymmärtää, että tunteet tulevat ja menevät, mutta huippusuoritukseen voi päästä missä tilanteessa tahansa. Ei siis tarvitse metsästää tiettyä tunnetilaa onnistuakseen, vaan keskittyä hyvän suorituksen tekemiseen.
Säännölliset läsnäoloharjoitukset rauhoittavat, vähentävät stressiä ja auttavat keskittymään asioihin. Kun läsnäolotaidot paranevat, pystyy paremmin keskittymään siihen, mikä on kehittymisen kannalta olennaista. Kun peli- tai kilpailutilanteissa on paremmin läsnä, pystyy pettymyksen jälkeen suuntaamaan huomion seuraavan tilanteeseen. Jos loukkaantuminen tai sairastuminen hidastaa etenemistä, voi urheilija keskittyä tekemään niitä asioita, jotka siinä hetkessä vievät eteenpäin sen sijaan, että jää murehtimaan tunteiden ja ajatusten vallassa.
Urheilijan on tärkeä osata keskittyä harjoituksissa harjoitettavaan lihakseen tai suoritustekniikkaan tai pelitilanteessa käsillä olevaan hetkeen. Lisäksi läsnäolotaidot voivat auttaa myös kehon tuntemusten tunnistamisen parantamisessa, mikä voi auttaa harjoituksen tehon oikea-aikaisessa säätelyssä: joko tehostamaan tai himmaamaan harjoitusta kehon tilan mukaan.
HARJOITUS
Läsnäolotaitoa harjoitellaan arjessa tietoisuusharjoitusten avulla. Silloin kiinnitetään tietoisesti huomiota asiaan, jota parhaillaan tehdään, vaikkapa hampaiden pesuun tai ihan vain hengitykseen.
Aloita harjoitus käymällä rentoon asentoon, maaten tai istuen. Voit harjoitella tätä myös vaikka hampaita harjatessasi. Harjoitellessa huomio kiinnitetään vähän ylikorostuneesti jokaiseen liikkeeseen, tuntoaistimuksiin, ääniin, makuihin, hajuihin, kehon kiristyksiin tai kosketukseen alustaa vasten. Pitkällä ollessasi tai istuessasi kiinnitä huomiosi vain hengitykseen. Keskity hengittämään rauhallisesti ja syvään.
Jos mieleen tulee harjoituksen aikana ajatuksia, niin anna niiden vain mennä eteenpäin mielestä pois, niin kuin pilvet taivaalla ja palaa takaisin hengityksen seuraamiseen tai hampaiden harjaamisen aiheuttamaan tuntemukseen.
Mieleen tulevista ajatuksista irti päästäminen ja huomion suuntaaminen takaisin kehoon ja sen tuntemuksiin on tärkeä osa harjoitusta. Alussa ajatukset vaeltelevat helposti muualle, mutta sinnikkäällä harjoittelulla opitaan keskittymään yhä paremmin siihen, mitä ollaan tekemässä ja ajatukset vain tulevat ja menevät.
Harjoitusta voi jatkaa muutamasta minuutista vaikka puoleen tuntiin.
Kirjoittajat:
Katriina Karkulehto. Psyykkinen valmentaja, personal trainer & työhyvinvointivalmentaja (TkL, KM). Valmentaja, jonka pitkä kokemus ulottuu urheiluun, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja liike-elämään. Aktiiviurheilutausta mm. palloilu- ja joukkuelajeissa. / 050 582 8999
Kirsi Englund. Laillistettu ravitsemusterapeutti ja psyykkinen valmentaja. Usean vuoden kokemus ravitsemus- ja hyvinvointivalmennuksesta yrityksille ja yksityishenkilöille. Urheilutausta hiihdon, juoksun, triathlonin ja kuntosalin parissa. / 044 374 3134
Lähteet:
Kangasniemi, A., Kauravaara, K. Kohti muutosta – Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. 2016. Liikunta- ja hyvinvointiakatemia Oy, Vantaa
Lappalainen, R., Lappalainen, P. Painon ja mielen psykologiaa, Hyväksymis- ja omistautumisterapia & kongnitiivinen käyttäytymisterapia painonhallinnassa. Ohjaajan opas. 2010. Suomen Käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos Oy, Tampere
Lisätietoja tietoisuusharjoitusten vaikutuksista: Suomen Mielenterveysseura www.mielenterveysseura.fi